Suomalainen kirjallisuus on menestynyt maailmalla viime vuosikymmeninä tasaisesti, ja sanonta siitä että kirjat kulkisivat meiltä maailmalle vain Ruotsin kautta on ainoastaan myytti. Mika Waltari lienee edelleen kuuluisin suomalainen kirjailija maailmalla, ja hänen teoksiaan on käännetty yli 30 kielelle kautta vuosikymmenien. Etenkin Sinuhe Egyptiläinen on klassikko, jonka nimen kaikki tuntevat, vaikkeivat olisi teosta lukeneetkaan. Myös Arto Paasilinna ja Tove Jansson ovat tehneet kumpikin omalla tyylillään omintakeisen menestysteosten sarjan, joille riittää lukijoita ympäri maailman.
Mika Waltari
Waltarin teoksille ominaista on vahva historiallinen fakta, jota hän taidokkaasti punoi mukaansatempaavan kerronnan lomaan. Mielenkiintoisen yksityiskohta on se, että Waltari ei itse käynyt paikan päällä Egyptissä aiheesta inspiroitumassa, vaan hän tutki kaiken yksityiskohtaisen tiedon ensin itse yleisestä kirjallisuudesta.
Lukijalle tulee vahva tekstiin eläytymisen tunne Waltaria lukiessa, ja tarkoin kuvatut yksityiskohdat alkavatkin helposti muodostaa aikakauden kuvia lukijan mielessä. Mika Waltarin teoksia on myös viety valkokankaalle, mutta yleisö voi itse tehdä päätöksensä ovatko Waltarin kirjat vai filmatisoinnit parempi aikalaiskuvaus.
Arto Paasilinna
Arto Paasilinna on varsin tunnettu suomalainen kirjailija, jonka teoksia on käännetty yli 40 eri kielelle. Paasilinnan teoksista on myös tehty lukuisia näytelmiä ja elokuvia. Etenkin suomalaiset teatterit ja kesäteatterit ovat ottaneet Paasilinnan tarinoita ohjelmistoihinsa hauskoina ja viihdyttävinä näytelmäsovituksia.
Arto Paasilinnalla oli omintakeinen sarkastisen humoristinen kirjoitustyyli, joka on erottunut edukseen suomalaisen, joskus perin synkänkin proosan joukosta. Paasilinnan teoksissa hirtehishuumorilla ja hulvattomilla juonenkäänteillä höystetyt tarinat vievät lukijan mukanaan niin, että voi kuvitella jo olevansa mukana tarinassa, vaikka se järjellä ajateltuna onkin usein ihan älytön. Esimerkiksi Hurmaava joukkoitsemurha ja Onnellinen mies ovat mainioita esimerkkejä Paasilinnalle tyypillisestä, käänteitä täynnä olevasta tyylistä.
Paasilinnan teoksia arvellaan kulkevan maailmalla painettuina kappaleina yli kahdeksan miljoonaa teosta, mikä antaa kuvaa suosion suuruudesta. Nykyisen e-kirjan aikakaudella ei tällaisiin painomääriin enää välttämättä yllä kukaan suomalainen, mutta tulevaisuudessa menestyksen määrää voidaan mitata muilla keinoilla.
Tove Jansson
Tove Jansson tunnetaan etenkin muumeistaan, ja hän oli monipuolinen taiteilija niin kuvataiteen kuin kirjailijan urallaankin. Muumit ovat Toven ansiosta tulleet tutuiksi ympäri maailman, ja muumien seikkailuja on käännetty Waltaria ja Paasilinnaakin enemmän, jo yli 45 kielelle.
Tove Jansson onkin vahvasti asemissa tunnetuimpana suomalaisena kirjailijana, vaikka tarinoiden lapsenomainen tyylilaji onkin melko erilainen kuin Waltarin historiallisissa romaaneissa. On Tove kirjoittanut romaanejakin – aikuisproosaa – ja etenkin myöhemmällä iällään hän pohti teoksissaan oman aikansa maailmaa ja ihmissuhteita. Tosin muumeissakin on paljon syvällisia ja pohdiskelevia tarinoita, ja Tove janssonin tyyli kirjailijana on aina ollut vahvasti omanlainen ja monipuolinen.
Muumeista on tehty usempikin animaatiosarja, ja sanotaankin, että jos Aku Ankka -lehdet ovat opettaneet 1980-luvun lapset lukemaan, on Muumit -piirrossarja tehnyt saman 1990-luvun lapsille. Muumien tunnuslaulu soi vielä monen päässä, ja yhä uudet sukupolvet jaksavat katsoa näiden iki-ihanien hahmojen seikkailuja.
Uusin muumifilmatisointi on Muumilaakso-animaatiosarja, joka on tehty tietokoneanimaationa yhdessä brittiläisten kanssa. Tämä uuden sukupolven muumisarja on suomen kaikkien aikojen kallein televisiotuotanto, ja se varmasti takaa muumien tarinan jatkumon myös tulevien sukupolvien iloksi.